Vastuullisuus ei ole irrallinen osa Pa-Hun liiketoimintaa, vaan sen ytimessä. Vuoden 2025 aikana toteutimme ensimmäistä kertaa laajan päästölaskennan, joka kattaa kaikki kolme päästöluokkaa. Laskenta tehtiin yhdessä asiantuntijakumppanimme OpenCO2netin kanssa kansainvälisen Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti.

Päästöluokat eli scopet

Päästölaskennassa puhutaan kolmesta päästöluokasta eli scopesta. Ne auttavat hahmottamaan, mistä päästöt syntyvät:

• Scope 1: suorat päästöt – esimerkiksi oman tehtaan polttoaineiden käyttö tai yrityksen omien ajoneuvojen päästöt.
• Scope 2: epäsuorat päästöt ostetusta energiasta – kuten sähkön tai lämmön tuotannosta aiheutuvat päästöt.
• Scope 3: muut epäsuorat päästöt – kuten raaka-aineiden tuotanto, logistiikka, henkilöstön työmatkat tai jätteenkäsittely. Tämä luokka on usein suurin ja vaikeimmin hallittava, koska siihen kuuluu koko arvoketju.

Tulokset: 98 % päästöistä syntyy epäsuorasti arvoketjussa

Pa-Hun kokonaispäästöt vuonna 2024 olivat 6 266 tonnia CO₂-ekvivalenttia (markkinaperusteisesti). Sijaintiperusteinen luku oli hieman korkeampi: 6 357 tonnia.

Ylivoimaisesti suurin osuus päästöistä, 98 %, syntyi scope 3 -päästöistä yrityksen arvoketjussa. Tässä luokassa:

• Ostetut tuotteet ja palvelut aiheuttivat 5 386 tonnia päästöjä (86 % kokonaispäästöistä)
• Logistiikka eli tuotteiden kuljetukset meille, vastasivat 532 tonnia (8,5 %)
• Työmatkat muodostivat 92 tonnia (1,5 %). Niiden laskentaan osallistui 52 % henkilöstöstä.

Scope 1 -päästömme, eli suorat päästöt kuten polttoaineiden käyttö ja ajoneuvot, olivat yhteensä 103 tonnia. Scope 2 -päästöt, eli ostetun sähkön päästöt, olivat markkinaperusteisesti nolla ja sijaintiperusteisesti 91,4 tonnia. Scope 3 -päästömme, eli epäsuorat päästöt yrityksen arvoketjussa, muodostivat huomattavan enemmistön: 6 169 tonnia CO₂e, eli 98,4 % kaikista päästöistämme. Lisäksi raportista saatiin käyttöön yksi tärkeä vertailumittari tulevaisuutta varten: päästöintensiteetti oli 418 tonnia CO₂e per miljoona euroa liikevaihtoa. Vuonna 2024 Pa-Hun liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa.

Sijaintiperusteinen päästölaskenta (location-based accounting) tarkoittaa erityisesti ostoenergian kulutuksesta syntyvien epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen (scope 2) raportointitapaa, jossa käytetään alueen keskimääräisiä päästökertoimia. Sijaintiperusteinen laskenta käyttää Suomen keskimääräistä päästökerrointa (45 gCO₂e/kWh vuonna 2024). Suomen sähköntuotannossa tuuli-, ydinvoima-, ja vesisähkö on määritelty päästöttömiksi sähköntuotantolähteiksi. Sijaintiperusteinen päästölaskenta antaa realistisemman kuvan sähkön käytön alueellisesta ilmastovaikutuksesta.

Markkinaperusteinen laskenta (market-based accounting) on sijaintiperusteisen laskennan vastakohta. Tässä laskentatavassa otetaan erityisesti huomioon yrityksen hankkimien sähkösopimusten (esim. uusiutuvan energian alkuperätakuiden) vaikutus päästöihin. Markkinaperusteinen laskenta voi olla 0 g CO₂e/kWh, jos yritys käyttää vain alkuperätakuin varmennettua uusiutuvaa sähköä.  Markkinaperusteinen päästölaskenta voi osoittaa yrityksen valinnat ja vastuullisuuden sähköhankinnoissa.

Miksi laskenta tehtiin?

Laskennan teettämisen syy oli yksinkertainen: vastuullisuuden kehittäminen vaatii taakseen faktoja. Haluamme täyttää sidosryhmien ja lainsäädännön vaatimukset, mutta ennen kaikkea olla itse paremmin kartalla siitä, missä ja miten voimme vähentää ympäristövaikutuksiamme.

Tämä ei ole meille uusi asia: Pa-Hun historiassa tehokkuus, kestävyys ja järkevä resurssien käyttö ovat aina kulkeneet käsi kädessä.

‍